Suomen kulttuuri nyt

Suomalaisen kulttuurin herääminen tapahtui 1800-luvulla, samaan aikaan kun muuallakin Euroopassa nationalistiset liikkeet vahvistuivat. Suomalaiset kiinnostuivat kulttuuristaan, ja Lönnrotin Kalevala kasvatti entisestään kiinnostusta omaan kieleen ja perinteisiin. Samoihin aikoihin perustettiin myös Suomalaisen kirjallisuuden seura. Maailma on muuttunut nopeasti viime vuosina: maailmantalouden rakenne, globalisaatio, pakolaisvirrat, tietoliikenneyhteyksien kehittyminen ja eriarvoisuuden kärjistyminen ovat vaikuttaneet myös pienen Suomen kulttuuriin.

Suomalaiset ovat innokkaita lähtemään maailmalle, sillä korkeakoulutus takaa hyvän kielitaidon ja suomalainen osaaminen on kysyttyä maailmalla. Palatessaan maailmalta suomalaiset tuovat tullessaan uusia tuulia käytöksen, ruoan ja innovaatioiden muodossa. Suhteellisen vakaavaraisena maana Suomen kansalaiset ovat myös etuoikeutetussa asemassa moneen muuhun kansaan verrattaessa ja viettävät lomia jo nuoresta asti muissa kulttuureissa. Moni opettelee uuden kielen tai osallistuu toisen kulttuurin eri alojen kursseille matkojen innoittamana. Suomalaisissa kaupungeissa on myös hyvä tarjonta kulttuurien ystäville, laaja kirjo etnisiä ravintoloita ja eri maiden ystävyysseuroja sekä harrastuspiirejä.

Suomeen saapuneet maahanmuuttajat ovat myös omalta osaltaan rikastaneet kulttuuria. Naapurit Intiasta, Somaliasta tai Turkista tuovat lähiöihin uudenlaisia ulottuvuuksia. Tietoliikenneyhteydet ja helppo matkustaminen ovat tuoneet maailman lähemmäs ja suomalaiseen kulttuuriin on tullut uusia värejä, makuja ja tuoksuja globalisaation myötä.